11.11.2021
Olemme tottuneet määrittelemään yrityksen arvoa hyvin pitkälle sen mukaan, miltä näyttää tulos ja ennen kaikkea miltä näyttää tase. Kyllähän te tiedätte, taseessa on koneet ja laitteet. Ne, jotka pitää uusia viiden vuoden välein ja huoltaa säännöllisesti. Miksi unohdamme näiden rinnalla ehkä sen tärkeimmän; organisaation aineettoman pääoman?
Aineettoman pääoman teoriaa hyödyntämällä organisaatio pystyy tekemään aineettomasta pääomasta näkyvää. Yrityksen markkina-arvo vähennettynä tasearvolla kertoo meille aineettoman pääoman suuruuden. Se selittää myös sen, miksi joistakin yrityksistä maksetaan ainoastaan tasetta tarkastellen järjettömän suurelta kuulostavia summia. Yrityksen arvosta suurin osa on aineetonta pääoma. Loppu viimeksi yritys kuitenkin saa tuloksensa aikaiseksi aineettoman pääoman yhdistelmillä. Aineeton pääoma tuottaa palveluja, luo asiakasarvoa ja auttaa meitä innovoimaan. Aineeton pääoma koostuu suhdepääomasta, rakennepääomasta sekä inhimillisestä pääomasta. On vaikea sanoa tai arvottaa, millä näistä on suurin merkitys. Siksi päättelen, että tärkeintä on näiden yhdistelmä. Tämä on mielenkiintoista esimerkiksi tutkiessa sitä, miksi suurin osa yrityskaupoista epäonnistuu. Miten paljon yrityskauppaa tehdessä, valmistellessa ja lopulta siihen mentäessä otetaan huomioon organisaation rakenteet, suhteet ja verkostot? Väitän, että ei kovinkaan hyvin. Yrityksen tase hyvin harvoin vangitsee itseensä aineetonta pääomaa.
Aineettomien resurssien merkityksen korostuminen liittyy myös resurssiperusteiseen näkemykseen yrityksestä. Yritys koostuu ainutlaatuisten resurssien yhdistelmästä, joka tuottaa arvoa. Aineeton pääoma on sitä, joka on hyvinkin vaikeasti kopioitavissa toisin kuin esimerkiksi tuote tai palvelukonsepti.
Nyt kun uskomme, että aineeton pääoma yrityksissä on jopa ”kovaa tasetta” tärkeämpää, niin miksi ihmeessä emme panosta siihen? Sekin vaatii säännöllistä huoltoa, aivan kuten koneet ja laitteetkin. Ohjelmistojakin tulee päivittää aika ajoin. Sen kehittäminen, johtaminen ja merkityksen ymmärtäminen on ennen kaikkea johdon tehtävä. Jos aineeton pääoma yrityksessä ei kasva, sen kyky tuottaa tulosta tulevaisuudessa heikkenee. Organisaation kiinnipitävä voima on sosiaalisessa pääomassa. Organisaatio ei voi muuta kuin onnistua, jos se ymmärtää aineettoman pääoman merkityksen, tekee siitä näkyvää ja merkityksellistä sekä johtaa sitä systemaattisesti. Yrityksen näkökulmasta tiedon hankinta, luominen ja jakaminen muodostavat aineettoman pääoman perustan, jonka johtaminen ja kehittäminen ovat liiketoiminnan menestyksen avaintekijöitä.
Toistan kysymykseni; miten sinä arvotat aineettoman pääoman taseeseesi?
