Kuntavaalit 2021
68 x KIITOS äänestäjilleni.
Kuntavaalit ovat ohi. Sain kerättyä hienon äänisaaliin, 68 ääntä. Kolmen äänen päähän jäi valtuustopaikka. Olen silti kovin tyytyväinen tähän tulokseen. Toisena varajäsenenä pääsen osaksi valtuustoryhmää ja sitä kautta vaikuttamaan päätöksentekoon. Aion edelleen edistää itselleni ja äänestäjilleni tärkeitä asioita; sujuva arki, yrittäjyys ja sen tuoma elinvoima sekä kestävän kehityksen asiat. Olen käytettävissäsi, joten ota rohkeasti yhteyttä, jos voin olla avuksesi näissä tai jossakin muissa asioissa.
Tällä sivustolla pääset tutustumaan minun kuntavaaliohjelmaani. Ohjelmani rakentui kolmen teeman ympärille; Sujuva arki, joka pohjautuu kestävään kuntatalouteen. Yrittävä elinvoimaisuus, joka mahdollistaa meille elinvoimaisen kunnan sekä kestävä kehitys ja ympäristövastuu. Meidän pitää toimia kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja olla yksilö-, yritys-, ja kuntatasolla mukana tekemässä Suomesta hiilineutraalia vuoteen 2035 mennessä. Kuntien rakenteelliset ongelmat eivät ole hävinneet mihinkään. Korona toi aikalisän ratkaista tämä ongelma. Julkisen talouden, myös Sastamalan, pitää varautua paremmin väestön ikääntymiseen. Tällä hetkellä suurin osa palveluista on rakennettu ajalle, kun väestö ollut terve ja nuorempi. Rakenteellisia uudistuksia ei ole pystytty tai haluttu tehdä riittävän ripeästi. Ilman yrityksiä ja yrittäjyyttä emme selviä Suomen liian suuresta julkisesta taloudesta. Myös Sastamalassa tulee keskittyä yrityksien kasvun mahdollistamiseen, uusien yrityksien syntyyn sekä yritysinvestointien kotiuttamiseen. Voit antaa kuntavaaliteemoistani palautetta alta löytyvällä lomakkeella.
Sujuva arki
Sujuva arki tarkoittaa peruspalveluiden joustavaa saatavuutta. Sosiaali ja terveyspalvelu, varhaiskasvatus, koulutus…näiden kaikkien peruspalveluiden laadukas tuottaminen tarkoittaa kestävällä pohjalla olevaa kuntataloutta.
Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, toimivaa terveydenhuoltoa tai hyvää joukkoliikennettä. Ilman ihmisiä ja yrityksiä, jotka tekevät työtä, luovat uutta meillä ei olisi myöskään asvalttia teillä, eikä kirjastoautoja. Suomen kunnista 2/3 teki tappiota vuonna 2018. Vuonna 2019 tuo osuus oli jo 3/4. Talouden perusta on kunnissa saatava kuntoon. Tämä tarkoittaa sekä toiminnallisia-, että rakenteellisia uudistuksia. Kuntien tehtäviä (noin 800) on karsittava sekä omin päätöksin että lainsäädännöllä. Lisäksi yksikkökustannuksien tarkempi selvittäminen on välttämätöntä. Yksikkökustannukset selvittämällä voidaan myös osa palveluista kilpailuttaa ja tuottaa yksityisillä toimijoilla. Tämä tukee myös yrittäjyyttä.
Perheen äitinä kannan erityistä huolta lapsiperheiden palveluista. Se kattaa mm. neuvolapalvelut, sosiaalisen tuen, laadukkaan varhaiskasvatuksen ja opetuksen sekä monipuoliset, kaikille nuorille kohdistetut harrastusmahdollisuudet. Erityisesti lapsia on suojeltava ja autettava ennen kuin ongelmat mutkistuvat ja moninkertaistuvat. Perheen on saatava apua heti, kun siihen on tarve. Maailman paras neuvolajärjestelmä antaa mahdollisuuden kohdata säännöllisesti jokainen lapsi ja perhe. Perhepalveluihin pitää olla matala kynnys, ja avohuollolla on oltava riittävästi voimavaroja.
Auttaisiko kuntien parempi digitalisaation hyödyntäminen arjen sujuvuudessa?
Yrittävä elinvoimaisuus
Meidän pitää sanoa ”kyllä” uusille ajatuksille ja investoinneille. Kyllä yrittäjyydelle, uusille työpaikoille ja niiden mukanaan tuomalle elinvoimalle. Sujuva arki mahdollistuu, kun meillä on elinvoimaisia yrityksiä tuottamassa palveluja, luomassa työpaikkoja ja elinvoimaistamassa kuntaamme. Valtuuston päätökset vaikuttavat suoraan siihen, menestyvätkö yritykset kunnassamme, vai siirtyvätkö palvelut muualle. Kunnan ei myöskään pidä missään tilanteessa kilpailla omistamillaan kuntayhtiöillä markkinaehtoisesti toimivien yrityksien kanssa. Meidän tulee varmistaa, että kuntamme kasvuhakuiset yritykset saavat tarvitsemansa tuen ja tarjolla olevat yritysinvestoinnit tulevat Sastamalaan.
Tulen kirjoittamaan yrittäjyyteen liittyviä blogeja myöhemmin kotisivuillani, sillä tähän teemaan kulminoituu mielestäni koko kuntatalouden perusta. Kuulen mielelläni myös muilta yrittäjiltä palautetta siitä, miten kuntamme yrittäjälähtöisyys tällä hetkellä toteutuu ja mitä siinä tulisi muuttaa. Minulle saa ehdottaa myös blogiaiheita.
Muutamia ajamiani asioita yrittäjälähtöisyyden lisäämiseen Sastamalassa:
- Sastamalan yrittäjyysstrategia sanoista tekoihin
- Säännölliset elinkeinopoliittiset tapaamiset kunnan, poliitikkojen ja yrityksien kanssa
- Elinkeinopoliittisen mittariston laatiminen yhdessä yrittäjien kanssa, jonka toteutumista seurataan säännöllisesti
- Markkinavuoropuheluiden järjestäminen ja yhdessä yrittäjien kanssa laadittu hankintaohjeistu
- Julkisten hankintojen mittaristo, jolla seurataan mm. sitä, moniko seudun yrityksistä on päässyt hankintoihin mukaan
- Jouhevat ja sähköiset päätös- sekä lupaprosessit
- Vahva toisen asteen koulutus ja tiivis yhteistyö korkeakoulujen kanssa varmistamassa yrityksien osaajapulaan liittyviä haasteita
Kestävä kehitys ja ympäristövastuu
Minulle tärkeätä on miettiä, minkälaisen tulevaisuuden jätämme tuleville sukupolville. Kestävä kehitys pitää sisällään oikeastaan kaiken oleellisen; sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden, taloudellisen kestävyyden sekä ekologinen kestävyyden. Ilman yhtä, ei ole toista. Nyt valittavat valtuustot kunnissa saavat vastuulleen myös kuntien ”vihreän siirtymän”. Tulevien valtuutettujen ymmärrystä kestävän kehityksen asioista tulee pystyä lisäämään. Kyse ei ole pelkästään siitä, miten jätteet lajitellaan. Ympäristöteko on myös talousteko. Vastuullisuuden lisääminen kuntien hankintakriteereihin sataa yleensä paikallisten toimijoiden laariin. Se lisää työllisyyttä – työ on paras sosiaalitoimi. Tässä kiteytyy hyvin kestävän kehityksen ydin; taloudellisuus, ekologisuus sekä sosiaalinen vastuu.
Käytännön työ ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi tehdään paikallisella tasolla. Kunnissa tehdään päivittäin lukuisia päätöksiä, joilla on joko suoria tai epäsuoria vaikutuksia ilmastoon. Suomalaisten kuntien ilmastotavoitteiden
kunnianhimo on noussut viimeisimpien vuosien aikana
merkittävästi: jo noin 45 prosenttia suomalaisista asuu
kunnissa, jotka tähtäävät hiilineutraaleiksi vuoteen 2030
mennessä. Mitkä ovat Sastamalan kaupungin ilmastotavoitteet ja konkreettiset toimenpiteet niiden saavuttamiseksi?
Eniten päästöjä synnyttävät energiantuotanto, liikenne, teollisuus ja asuminen. Kaupunki pystyy tekemään monia asioita edistääkseen päätöksillään kestävää kehitystä ja ympäristövastuuta.
Muun muassa seuraaviin käytännön asioihin kaupungissamme voi kiinnittää huomiota:
- Jätemäärän vähentäminen ja jätteiden sekä materiaalivirtojen uudeelleenkäytön lisääminen
- Resurssiviisaus sekä digitalisaation hyödyntäminen
- Julkisissa hankinnoissa huomiota kiinnitetään tuotteiden ja palveluiden hiilijalanjälkeen
- Kaupungin omistamien kiinteistöissä käytettävä energia on puhtaasti tuotettua
- Kullekin palvelukeskukselle ja yksikölle määritellään omat tavoitteet päästöjen vähentämiseksi
- Kehitetään elinvoimaisuutta ilmasto-osaamisellamme, puhtaan ja fiksun teknologian sekä energia- ja resurssitehokkaidenratkaisujen kautta
Tehokas
Hoidan työni aina tehokkaasti. Yhteistyökumppaneiden yksi käytetyin adjektiivi minua kuvaillessa on ”tehokas”.
100 % sitoutuminen
Sitoudun 100 %:sti projekteihin, joita lähden viemään eteenpäin yhdessä asiakkaiden sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. .
Korkea osaaminen
Jatkuva oppiminen, itsensä kehittäminen sekä inhimillisen pääoman kasvattaminen ovat punainen lankani, millä ylläpidän osaamistani.
Haluatko antaa palautetta kuntavaaliteemoistani?
Onko sinulla on kaupunkiamme koskeva kehitysidea?
Ota yhteyttä alla olevalla lomakkeella.
