Mitähän siitäkin tulisi, jos kukaan ei yrittäisi?

Tyrvään Sanomissa kirjoitettiin Sastamalan vetovoimaisuudesta (TS 4.2.2021) painottuen elinvoimaan ja muuttotappion kääntämiseen. Muutama sana aiheeseen liittyen.

Siihen, mille paikkakunnalle yritys sijoittuu, vaikuttaa hyvin moni asia. Nykypäivänä ei riitä, että tarjolla on tyhjä tontti tai toimitila. Yrittäjägallupissa 01/2020 yrittäjiltä kysyttiin, mitkä julkisesti järjestetyt palvelut he arvioivat tärkeimmiksi. Yrityksien tilaratkaisut saivat toiseksi vähiten vastauksia. Edelle menivät mm. rahoitus- ja investointineuvonta, koulutukset ja verkostoituminen. Yritykset haluavat vähenevässä määrin investoida seiniin ja rasittaa tasettaan kiinteistöomistuksilla. Uusien tilojen rakentaminen vieraalle paikkakunnalle, omaan taseeseen, ei välttämättä ole yrityksien kasvustrategian to do -listan kärjessä. Lisäksi tulee huomioida, että Suomi on pullollaan tyhjiä toimitiloja. Yleensä tilat sijaitsevat aina ”hyvien kulkuyhteyksien varrella”, ”yrittäjäystävällisessä kunnassa”.

Suomen Yrittäjien tutkimuksen mukaan yrityksien sijoittumispäätökseen vaikuttaa mm. yhteistyökumppaniverkosto, asiakkaiden sijoittuminen, tunneside paikkakunnalle (kotiseuturakkaus), osaavan työvoiman saatavuus, kuntajohdon kiinnostus yrityksiä kohtaan, hyvä ”pöhinä” ja asioiden sujuvuus, yrittäjäpäättäjät hallinnossa sekä kunnan ja yrityksien hyvät yhteistyöesimerkit.

Työskennellessäni elinkeinoyhtiön toimitusjohtajana, toimin myös Suomen Elinkeino- ja Kehitysyhtiöiden SEKES ry:n hallituksen jäsenenä. Hallituksen jäsenenä sain laajan kuvan siitä, missä eri puolilla Suomea mennään panostuksissa yrityselämään – mikä toimii ja mikä ei. Usealla paikkakunnalla haasteet olivat aivan vastaavia kuin meillä Sastamalassa. Toisaalta ne paikkakunnat, jotka olivat pystyneet luomaan vetovoimaisia symbiooseja ja ekosysteemejä pärjäsivät. Esimerkkeinä Vaasan energiaklusteri ja Oulun ict-keskittymä, Eco3 Nokialla sekä Kemijärven ekoteollisuuspuisto.

Viime vuosikymmenien aikana erityisesti teknologiakeskus- ja tiedepuistokentät on muuttuneet merkittävästi. Ne ovat olleet kaupunkielämän keskeisiä toimijoita yhdessä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kanssa. Sastamala ei kuitenkaan ole korkeakoulukaupunki. Sen sijaan meillä on ympärillämme loistavia korkeakouluja esimerkiksi Tampere 3 (Tampereen Yliopisto, TTY, Tamk), Satakunnan Ammattikorkeakoulu ja Hämeen Ammattikorkeakoulu. Nämä korkeakoulut tarjoavat yrityksille monipuolisia yhteistyömahdollisuuksia ja ovat myös sastamalalaisten yrityksen hyödynnettävissä. Yrityksien koulutustarpeisiin vastaamista ennakoidusti on parannettava ja oppilaitosten ja yritysten yhteistyötä syvennettävä. Tulevaisuuden työelämässä yritykset, koulutus ja julkinen sektori toimivat tiiviissä yhteistyössä kasvun edistämiseksi. Oppilaitosyhteistyön kehittämisessä kaupunki voi luontevasti toimia ovien avaajana ja edistää yrityksien tarpeisiin vastaamista.

Julkisen sektorin tehtävä on luoda edellytyksiä yrityksien menestymiselle, avata markkinat yrittäjyydelle ja luoda menestymisen alusta. Siihen ei valitettavasti riitä pelkkä tonttipolitiikka. Tarvitaan useita erilaisia toimenpiteitä, joista muodostuu yrityksille houkutteleva kokonaisuus. Jos tuote ei ole kunnossa, asiakkaat eivät osta sitä. Ei, vaikka miten markkinoisi. Sen sijaan, että laitamme paukut uusien yrityksien houkuttelemiseksi kaupunkiimme, voisimme kiinnittää enemmän huomiota siihen, miten voimme auttaa kaupungissamme jo toimivia yrityksiä kasvussa, kehittymisessä ja kansainvälistymisessä. Suomen Yrittäjien tilasto kertoo, että maamme menestys perustuu yhä enemmän pk-yrityksien varaan, joihin on vuosien 2001–2018 aikana luotu yhteensä 150 000 työpaikkaa. Näistä pk-yrityksistä useampi sata on sijoittunut Sastamalaan. Ovatko luottamushenkilöt yhdessä kaupungin virkahenkilöiden kanssa tehneet kaikkensa näiden yrityksien menestyksen eteen? Sastamalassa on tehty paljon hyviä asioita, mutta uskon, että paljon olisi vielä myös tehtävissä. On myös hyvä pitää mielessä, että työelämän yksi merkittävimpiä trendejä on yksinyrittäjyyden kasvu. On tärkeää tunnistaa, miten startup-yritykset syntyvät ja miten kaupunki voi edistää niiden menestystä. Yrittäjyyden olosuhteiden parantaminen – alkaen kaupungissamme jo toimivista yrityksistä – on nostettava kärkiteemaksi tulevalla valtuustokaudella. Elinvoimaisen yritystoiminnan ansiosta pysymme aidosti elinvoimaisina ja julkisten palveluiden rahoitus kestävänä. Julkiselle sektorille kuuluvat tehtävät on uudistettava rohkeasti. Julkinen sektori voi keskittyä perustehtäviinsä ja jättää yrityksien hoidettavaksi ne, joilla ei ole mitään tekemistä kunnan ydintehtävien kanssa.