Voiko seutukaupunki olla kiertotalouden ekosysteemien edelläkävijä ja vetovoimainen investointikohde?

19.2.2021

Näin kysyttiin 18.2.2021 Seutukaupunkien järjestämässä tilaisuudessa, johon minulla oli mahdollisuus osallistua. Heinolan yli tuhat henkeä työllistävä BioHub ja Paimion kierrätystekstiililaitosinvestointi johdattivat aiheeseen ja sen lisäksi kuulimme europarlamentaarikko Sirpa Pietikäiseltä ja Ympäristöministeriön Taina Nikulalta, miksi teemassa on nyt momentum valtion ja EU:n tasolta katsottuna. Jos termi ”seutukaupungit” on ennalta tuntematon, niin kerrottakoon, että kyseessä on 57:n kaupungin, maakuntakeskusten ulkopuolisen Suomen selkärangan, muodostamasta verkostosta. Myös kotikaupunkini Sastamala on yksi seutukaupunkiverkostoon kuuluvista kaupungeista.

Tilaisuudessa jokaisessa puheenvuorossa korostettiin kuntien merkitystä kiertotalouden edistämisessä. Kuntien tulee lisätä huomattavasti nykyistä enemmän yhteistyötä yrityksien kanssa kiertotalouden edistämisessä. Suomessa julkiset hankinnat ovat suuruudeltaan lähes 35 miljardia euroa eli noin 20 % bruttokansantuotteestamme. EU:n elpyminen on päätetty toteuttaa digitalisaation ja kestävyyden edistämisen ehdoilla. Tämä kiihdyttää siirtymistä vähähiiliseen kiertotalouteen ja on myös vaatimus EU -rahoituksen saamiselle. Kaikissa julkisten hankintojen kilpailutuksissa tuleekin asettaa resurssitehokkuus ja ympäristöystävällisyys valinnan lähtökohdiksi.

Tarvitsimme kolme planeettaa, jos koko maailma kuluttaisi kuten keskivertoeurooppalainen. Siirtyminen kiertotalouteen vähentää kulutusta ja ympäristön kuormitusta, kasvattaen samalla bruttokansantuotetta ja hyödyttäen taloutta.  Kiertotaloudessa materiaali kiertää, eikä jätettä synny. Tuotteet ovat kestäviä, uudelleenkäytettäviä, korjattavia, päivitettäviä ja elinkaarensa päässä kierrätettäviä. Uusia raaka-aineita käytetään vain, kun tarjolla ei ole kierrätettyjä materiaaleja.

Kuva Ekoteollisuuspuistojen verkoston tapaamisesta, jonka yksi jäsenistä olin.

Voiko seutukaupunki olla vetovoimainen investointikohde?

Kyllä voi. Pelkästään kiertotalouden aikaansaamat uudet liiketoiminnan mahdollisuudet tuo valtavan potentiaalin seutukaupunkien kehittymiseen ja uusien investointien ”kotiuttamiseen”. Paimioon on tulossa Pohjoismaiden ensimmäinen poistotekstiilien käsittelylaitos. Miksi juuri Paimio valikoitui kansainvälisestikin merkittävän investoinnin kohteeksi? Heinola BioHubin ekosysteemiin kuuluu jo nyt yli 100 bio- ja kiertotalouden yritystä. Työpaikkoja on yli tuhat ja vuosittain liikevaihtoa syntyy yli 300 miljoonaa euroa. Alkutuotannossa on 800 luonnonvaroihin perustuvan biotalouden tuottajaa. Nämä ovat hyviä esimerkkejä muutaman seutukaupungin onnistumisista ja vetovoimaisuudesta investointikohteina.

Paimion elinkeinojohtaja Mika Ingin ja Rester Oy:n tj. Outi Luukon kertoivat mietteistään, miksi Paimio valikoitui merkittävän kiertotalousinvestoinnin kohteeksi ja kuinka ekosysteemiä aiotaan kasvattaa. Mika Ingis kertoi hyvin konkreettisesti miten Paimio lähti asiaa omalta taholtaan edistämään. Valmiita rakenteita ei ollut, joten Paimiossa lähdettiin tyhjältä pöydältä analysoimaan, mitä vahvuuksia ja heikkouksia alueelta löytyy. Mitä on jo olemassa ja minkälaisia asioita voidaan liittää tukemaan ja täydentämään ratkaisua? Minkälaisia seudullisia, ylivertaisia ratkaisuja pystytään tarjoamaan? Luonnollisesti mietittiin myös omia resursseja kunnan elinvoiman kehittämiseen. Aika nopeasti Paimiossa huomattiin, että omin voimin kokonaisuutta ei ole mahdollista tehdä. Toisaalta kiertotalous on sitä, että asioita tehdäänkin yhdessä.

Uskottavuuden kannalta oli myös tärkeää osata tuotteistaa palvelu, jolla voidaan erottua muista seutukaupungeista sekä jopa globaaleista kilpailijoista. Lisäksi Paimiossa varmistettiin kriittisen massan saatavuus. Paimiossa tehtiin siis hyvin konkreettisia asioita ja niitä tehtiin päämäärätietoisesti. Kehityspolku on kokonaisuudessaan kestänyt nyt noin kolme vuotta. Nämä asiat kuulostivat hyvin yksinkertaisilta ja mahdollisilta toteuttaa missä seutukaupungissa tahansa. Silti toiset kunnista pärjäävät toistuvasti paremmin yrittäjyyden ja elinvoimaisuuden edistämisessä. Miksi? Asiaan vaikuttaa mm. kunnan maine, yrittäjien ja julkisten toimijoiden välinen yhteistyö, hyvä ”pöhinä” sekä ennen kaikkea se, haetaanko ratkaisua olemassa olevaan tarpeeseen sen sijaan, että käytetään kaikki energia sen miettimiseen, miksi hanketta ei olisi mahdollista toteuttaa.

Sirpa Pietikäinen totesi omassa puheenvuorossaan, että haasteena Suomessa on myös hankekokoluokkien pienuus. Näin helposti käy, kun tuijotetaan vain omaan napaan. Pietikäinen haastoikin tulevia uusia valtuustoja luomaan rohkeasti erilaisia kiertotalouden eko- ja elinvoimaisuusryhmiä yli kunta- ja toimialarajojen. Allekirjoitan tämän täysin. Keskeisiin edistämisryhmiin mukaan tulee ottaa valtuutettuja, virkahenkilöitä sekä yrittäjiä. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsi Huittisissa toimivan maatalouden- ja elintarviketeollisuuden ekosysteemin. Kunnianhimo pitää asettaa riittävän korkealle.

Tekstiilien kierrätys, ihan kuten minkä tahansa jätevirran kierrätys, edellyttää kaikilta arvoketjussa toimivilta paljon. Lisäksi edellytetään ajattelutavan muutosta. Sitä tarvitaan koko kiertotalousajattelussa, mutta ennen kaikkea sitä tarvitaan myös kuntiemme elinvoimaistamisessa. Vanhat konstit eivät toimi ja siksi on haettava uusia tapoja toimia, kuten on tehty Paimiossa sekä Heinolassa.

Alkaen omasta kotikaupungistani tulee poliittisten päättäjien sekä julkisten toimijoiden ymmärrystä lisätä siitä, että kiertotalous ja kierrättäminen ovat toisistaan kaksi täysin eri asiaa. Kiertotalous, innovaatiot sekä teknologian tuomat uudet liiketoiminnot synnyttää tulevaisuudessa valtavia mahdollisuuksia myös kunnille. Tässä kehityksessä haluan myös Sastamalan seutukuntineen olevan mukana.

1 kommentti artikkeliin “Voiko seutukaupunki olla kiertotalouden ekosysteemien edelläkävijä ja vetovoimainen investointikohde?”

  1. Paluuviite: Miksi ilmastotavoitteet ja työllistyminen asetetaan vastakkain? – Maria Jokinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *